Nämä sanat iltauutisissa maanantaina 30.11. kouraisivat syvältä. Täytyy löytyä muitakin keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi kuin toimeentulon leikkaaminen eläkeputken poistamisella. Nuo muut keinot ovat jääneet varsin vähäiselle palstatilalle. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu-uutisoinneissakin puhutaan vain muutosturvasta ja sen ehtojen muuttamisesta. Olisi todella mielenkiintoista tietää, kuinka eläkeputken poistaminen lisäisi yli 55-vuotiaiden, kokeneiden työntekijöiden, työllistymistä. Näemme asian niin, että se päinvastoin kasvattaa pitkäaikaistyöttömyyttä eritoten yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Kuka heidät palkkaa, kun yli 50- vuotiaan pitkäaikaistyöttömän on jo nykyisellään erittäin vaikea työllistyä?
Käymme seuraavassa läpi muutamia kokeneiden (EI ikääntyneiden) työllisyyteen liittyviä seikkoja työnhakijan näkökulmasta.
Työnantajien kohonneet kustannukset ja muutosturva – mistä on kyse?
”Irtisanomistilanteissa muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Lisäksi muutosturvaan sisältyy irtisanotun työllistymissuunnitelma, joka laaditaan TE-toimistossa, irtisanotun palkallinen vapaa, jotta hän voi etsiä uutta työtä, irtisanotuille koulutusta irtisanomisaikana tai työttömyyden alkuvaiheessa joko työnantajan järjestämänä tai osallistumalla muiden opintojen kustannuksiin sekä järjestämällä irtisanotuille työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.”
Työllistymissuunnitelma tehdään joka tapauksessa aina TE-toimistossa, kun henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Kannattaako tähän siis sotkea työnantajaa lainkaan? Tässä tukena ja rinnalla kulkijana voisi toimia asiaan perehtynyt taho esim. ViisNollaTuki ry. Työttömyyden kohdatessa vertaistuellinen apu ja neuvot ovat arvokkaita. On huomattavasti helpompi lähestyä kanssakulkijaa kuin viranomaista. Nykyään vertaistuen tärkeys aletaan pikkuhiljaa myöntää. Tarkoituksenahan on pitää työttömäksi joutunut henkilö työkykyisenä sen väliajan, jonka joutuu olemaan ilman työtä.
Palkallista vapaata työnhakuun voi saada 5-20 päivää. Jos vapaan pitäminen haittaa oleellisesti yrityksen toimintaa, työnantaja voi kieltää sen. Vapaata voi pitää myös osapäiväisesti, esimerkiksi työhaastattelua varten. Vapaan käyttömahdollisuus liittyy tietysti myös irtisanomisajan pituuteen. Vai antaako työnantaja oikeasti kuukauden irtisanomisajalla 20 päivää työnhakuaikaa? Entäpä jos yrityksessä ei ole muutosturvaa lainkaan?
Koulutus irtisanomisaikana tai työttömyyden alkuvaiheessa siirtyy käsityksemme mukaan työllistymissuunnitelman myötä TE-toimistolle. Mitä koulutusta työnantajat tarkkaan ottaen tarjoavat irtisanotuille? Jotakin täydentävää päättyvään työhön liittyen, vai koulutusta suunnitelman mukaiselle uudelle uralle? Mikäli kyse on esim. urapolkuvalmennuksesta tai cv:n ja hakemuksen päivittämisestä, saa sitäkin palvelua TE-toimiston kautta, jos sattuu pääsemään niiden palveluiden piiriin. Näitä koulutuksia ja oppeja voi hyvin tuottaa myös yhdistyspohjalta, jolloin on parempi mahdollisuus laatia yksilöllisempi ja täsmällisempi suunnitelma. Näin työtön henkilö voi myös itse olla vaikuttamassa asioihinsa. Kaikkia työttömiä kun ei voida puristaa saman muotin kautta työnhakuun.
Työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi on tietysti hyvä etu. Toisaalta useilla irtisanotuilla ei ole ollut kunnollista työterveyshuoltoa muutenkaan. Koska kaikilla työttömillä on lakisääteinen oikeus terveystarkastukseen, tulisi se ottaa mukaan suunnitelmaan TE-toimistossa heti alkumetreillä. Terveystarkastuksesta aukeaa tarvittava jatkopolku seurantaa vaativiin seikkoihin.
Entäpä vailla minkäänlaista muutosturvaa olevien tilanne. Kuuluuko heidänkin kohtalonsa jatkossa työnantajalle, vaikka yhteiskunnassa on jo olemassa olevat rakenteet heitä varten? Vai käytetäänkö näitä rakenteita riittämättömästi, joten vastuuta niistä on siirrettävä myös työnantajille? Avaamme tätä siksi, ettei kriisiä voi maksattaa pelkästään työnantajilla. Näemme tässä ristiriidan muutosturvan ja TE-palveluiden toimintamallin välillä.
On hienoa, että rersursseja lisätään TE-toimistoihin. Riittääkö se? Ajatuksemme on, että viranomaistahot voisivat hyötyä kiinteästä yhteistyöstä kolmannen sektorin toimijoiden, esim. ViisNollaTuki ry:n kanssa tarjotakseen pohjoismaisen työnhakumallin mukaista tukea ja palvelua työnhakijoille.
Joulukuun lopussa saamme taas kuulla, mitä hallituksen ideariihi on kokeneiden työllistämisestä tuottanut. Hallituksella olisi nyt suorastaan historiallinen tilaisuus kertoa kokemusasiantuntijoiden kannanotoista ja etenkin kuulemisesta toimien suunnittelussa. Yhdistyksemme kokemusasiantuntijat osallistuvat mielellään julkiseen keskusteluun. On olemassa erittäin suuri vaara, että toimet kohdistuvat pelkästään työttömiin, eikä vallitseva tilanne ikärasismin ja kohtaanto-ongelmien takia sinänsä muutu miksikään.
Jaana Saikkonen ja Tiina Aho, ViisNollaTuki ry
—
