Työttömyysetuuden suojaosa – siis se rahasumma, jonka työtön työnhakija voi tienata ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen – otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Alusta alkaen suojaosan suuruus on ollut 300 € eikä siihen ole tullut minkäänlaisia “tasokorotuksia” kertaakaan. Palkat ovat vastaavana ajanjaksona kehittyneet Findikaattorin tilastojen mukaan n. 10 %.
Keväällä 2020 iskenyt korona pandemia toi pienen muutoksen tähän. 1.6.2020 alkaen aina lokakuun loppuun 2020 eli viideksi kuukaudeksi suojaosan suuruudeksi määriteltiin 500 €. Se oli hyvä päätös kaiken kaikkiaan, tosin en oikein näe yhteyttä koronaan tässä kohdassa, paitsi ehkä lyhennettyä työpäivää lomautuksen takia tekevät, heitä kun on koronan takia tullut “normaalia” enemmän. Siinä työntekijä saa osan elannostaan työttömyysetuna ja osan palkkana ja työttömyysetuus pienenee vasta yli 500 euron ansioista, 50 senttiä jokaisesta ylimenevästä eurosta. Hallituksen tavoitteena on näin turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan sekä tukea työn vastaanottamista ja työvoiman alueellista liikkuvuutta.
Tilanne on hieman absurdi
Tämä työttömyysetuuden väliaikainen korotus tehdään tilanteessa, jossa joudutaan irtisanomaan ja lomauttamaan ihmisiä nimenomaan töiden loppumisen tai vähentymisen johdosta, mistäpä niitä töitä siis olisi kenellekään tarjolla edes 300 tai saati 500 euron edestä? Työttömyysetuuden suojaosan noston tavoitteena voisi olla myös tukea ja kannustaa kaikkien työttömien työn vastaanottamista eikä vain “koronatyöttömien”. Eivätkä kaikki “koronatyöttömätkään” pääse takaisin töihin heti vuodenvaihteen jälkeen. Tässä kohdassa päättäjät voisivat vaihtaa yhden kepin porkkanaksi nostamalla suojaosan pysyvästi 500 euroon. Keneltä se olisi pois?
Ja se mikä tästä suojaosan ylityksestä vielä tekee hankalan työttömälle on se, että jos se ylittyy yhtään, hakemus joudutaan käsittelemään ja tutkimaan joka kerta erikseen ja se aiheuttaa maksamiselle viivästyksen, viikon jopa kaksikin. Jos se ylitys tulisi 500 eurosta, voisi siitä käteen jääneellä palkalla helpommin pärjätä sen odotusajan kuin 300 eurosta käteenjäävällä osalla. Porkkanaa eli kannustavuutta työn tekemiseen tarvitaan enemmän kuin keppiä.
Suojaosa 500 euroa vuoden 2020 loppuun asti
22.10.2020 Eduskunta on tehnyt päätöksen hallituksen esityksen mukaisesti, että suojaosa säilyy 500 eurossa vuoden 2020 loppuun asti. HIENOA! Kuitenkin minulla herää kysymys, miksi suojaosaa ei voisi nostaa pysyvästi tuohon 500 euroon? Olet työtön työnhakija mistä tahansa syystä, koronasta tai jostain muusta, on varmasti helpompi löytää keikkatöitä tms. jos saat ja voit tehdä vähän enemmän tunteja. Luonnollisesti tämä myös kannustaa ja motivoi vastaanottamaan tarjottua osa-aika- tai keikkatyötä.
Otetaan esimerkiksi henkilökohtainen avustaja. Heidän palkkansa lienee 11 – 13 euron välillä tuntia kohden, joten 300 euroa tulee täyteen reilun 20 tunnin työllä kuukaudessa eli n. 3 päivässä. Isompaan 500 euron suojaosaan saa tehdä jo noin 40 tuntia kuukaudessa eli n. 5 työpäivää. Omien kokemusteni mukaan yhden henkilön kuukausittainen myönnetty apu on useimmiten vähän yli 30 tuntia, joten useampi työtön voisi ottaa tällaisen työn vastaan, jos suojaosa olisi pysyvästi 500 euroa. Henkilökohtaisista avustajista on huutava pula varsinkin pääkaupunkiseudulla ja pysyvä korotus suojaosaan saattaisi jossain määrin helpottaa tätäkin ongelmaa.
Työmarkkinatuki
Toinen asia, joka liittyy työttömyysetuuksiin, on työmarkkinatuki. Kelan maksamat työttömyysetuudet ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Jos henkilö ei saa ansiopäivärahaa (työttömyyskassa maksaa), Kela maksaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat yhtä suuret tällä hetkellä (33,66 eur/päivä), jota maksetaan 5 päivältä viikossa.
Jos saat peruspäivärahaa, työttömyysetuuden suojaosa on tällä hetkellä edellä mainittu 500 eur. Jos saat työmarkkinatukea, tehdään laskelmissa 150 euron ansiotulovähennys, jonka jälkeen jokainen euro vähentää Kelan maksamia etuuksia?
Tässä kuulemamme Matin tarina:
“Olen pitkäaikaistyötön ja aika-ajoin olen saanut keikkatöitä. Saan tällä hetkellä kuukaudessa Kelan maksamaa yleistä asumistukea 402,40 euroa ja työmarkkinatukea 568,86 euroa. Lisäksi Kela maksaa perustoimeentulotukea 245,27 euroa. Vuokrani on tällä hetkellä 744 euroa kuukaudessa. Asumistuki ja perustoimeentulotuki maksetaan suoraan vuokranantajalleni. Eli omavastuuni vuokrasta on 96,33 euroa ja minulle jää käteen vuokran jälkeen rahaa 472,53 euroa kuukaudessa.
Saan ansaita 150 euroa (ansiotulovähennys), joka ei vaikuta saamiini etuuksiin. Mutta jos tienaan yli tuon 150 euroa, jokainen ansaitsemani euro vähentää Kelan vuokranantajalleni maksamaa perustoimeentuloa. Eli minun ei kannata tienata enempää kuin 150 euroa kuukaudessa keikkatöistäni ja käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 työpäivää kuukaudessa, vaikka aika-ajoin olisi ollut enemmänkin keikkatöitä tarjolla. Eli jos tienaan tällä hetkellä tuon 300, pienenee perustoimeentulotukeni 150 euroa kuukaudessa.”
Hassu tilanne
Työmarkkinatukea (tietyin edellytyksin) saavat ihmiset, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä. Käytännössä pitkäaikaistyötön ei saa ansaita palkkaa yhtä paljon, kuin muita työttömyysetuuksia nauttivat ihmiset, jotta heille maksettava työttömyysetuus ei pienentäisi muita etuuksia. Tuetaanko pitkäaikaistyöttömien työnhakua ja motivoidaanko heitä vastaanottamaan työtä tällä tavalla – isolla kepillä? Tämäkin asia olisi hyvä nostaa keskusteluun ja tehdä korjauliikkeitä tasapuolisempaan ja motivoivampaan suuntaan.
Lassi Vuorela, puheenjohtaja, ViisNollaTuki ry
Kimmo Mehtonen, toiminnanjohtaja, ViisNollaTuki ry
—
